Kuljen pitkin tietä tai oikeastaan polkua. Olen kävellyt pellon poikki, nyt saavun metsänreunaan. Olen surullinen, sillä rakastettuni on pettänyt minua. Riitelimme. Hän ei halua tavata enää minua. Alan itkemään. Minulla on huono olo. On lämmin päivä. Miksi ? Eilenkin satoi ja tänään aurinko porottaa kuin ohukaiset unohdetulla hellalla. Saavun rannalle, koetan vettä. Ihanaa. On ensimmäinen ajatus. Halusn mennä uimaan. Riisun vaatteeni, astelen hitain askelin järvelle, syvemmälle, syvemmälle.
Oloni on nyt parempi. Olen uinut jo viitisen minuuttia. En voi viipyä kauempaa, onhan vielä toukokuu ja olen ensimmäistä kertaa tänä vuonna uimassa. Juoksen. Pukeudun nopeasti. Istahdan rannalle ja katselen laineiden keinumista ja kuuntelen niiden liplatusta.
Olen jo unohtanut miksi tulin tänne. On niin ihana päivä. Päiväni kuluu nopeasti. Illalla istahdan verannalle katselemaan auringon laskua. Nukun. On pimeää, menen vuoteeseeni.
Aamulla kun herään, linnut laulavat ja on samanlainen ilma kuin eilen. Lähden kauppaan, koska kaapissa ei näy olevan juuri mitään. Kaupassa on paljon ihmisiä. En saa heti vuoroani, odotan. Kotimatkalla takaani kuuluu askeleita. Ne yrittävät tavoittaa minut. Pian on vierelläni nuori mies. Vilkaisen ensin huolimattomasti. Mies esittäytyy. Juttelemme säästä ja kylästä. Saavumme tienhaaraan, josta minun on käännyttävä. Sanomme heit ja eroamme.
Illalla kun lähden rannalle, näen tuon saman pojan. Katson tarkemmin. Tumma melko pitkä tukka, solakkavartaloinen. Istun rantakivelle. Hetken päästä hän istuu viereeni. Katson suoraan ruskeisiin silmiin. Ne lähenevät lähemmäksi ja lähemmäksi kunnes ne hukkuvat kokonaan.
Olemme tavanneet parin viikon ajan. Hän tarttuu käteeni. Menemme hänen asuntoonsa. Olen hänen, vain hänen.
Kesällä tiemme eroavat. Matkustan sukulaisteni luona käymään. Elokuussa olemme jälleen yhdessä. Vietämme yhdessä pitkän ihanan yön. Olemme vielä valveilla, kun aurinko nousee pitkin taivaanrantaa. Tapaamisemme jatkuu. Jouluna olemme jälleen yhdessä. Kahden. Olemme rakastuneita.
Keväällä kerron odottavani lasta. Me menemme kihloihin. Kesällä meillä on poika, rakkautemme hedelmä. Lapsi syntyi aamulla auringon nousun aikaan.
19.3.1073 Maisa
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.com
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)