REKISTERÖIDY | | LÄHETÄ KIRJOITUS | KATEGORIAT | LUETUIMMAT KIRJOITUKSET | TUOTTELIAIMMAT KIRJOITTAJAT | KIRJAUDU SISÄÄN | SÄÄNNÖT | RSS-SYÖTE RSS-syöte
 

Edullista luettavaa!

 
   
Unohtuiko salasana?

Uusi käyttäjä?
AarreRunot - runot sadut vitsit laulun sanat tarinat sananlaskut värssyt ja sanoitukset

AarreRunot » Sadut-ja-tarinat » Tarinat

Kirjoittaja: Maisa
Maaseudun rauhaisassa paikassa järven rannalla sijaitsee suuri kartano. Sen koko voittaa lähikaupunkien suurimmat talot. Siinä on maata tuhansia hehtaareja, peltoa, metsää ja järveä.

Kartanon omistaja on jo harmaahapsinen ukkeli, Kalle, kyläläisten mielestä erittäin mukava. Hänellä on viisi lasta, jotka kaikki ovat maailmalla. Yksikään lapsista ei ole suostunut jäämään vanhan isänsä seuraksi.

Kesäisin tilalla on paljon lapsia ja lastenlapsia, sillä tämä paikka on erittäin kaunis kesäisin ja ranta aivan vieressä. Lapsethan rakastavat uimista.

Kesäisin on ollut myös nuorimies nimeltään Kristian, mutta häntä kutsutaan Aniksi. Ani pitää hevosista ja ratsatamisesta. Hänellä on oma hevonen, Prinssi. Se on ylväs ja kaunis hevonen. Niinpä Ani taaskin lähti ratsastamaan. Oli toukokuun alkua, aurinko paistoi ja lumi oli sulannut melkein joka paikasta. Prinssi laukkasi halki metsien tasaista vauhtia. Ani ja Prinssi saapuivat tallille.

Kaukaa tietä pitkin asteli tyttö kantaen jotakin koria kädessään. Tyttö jonka nimeksi osoittautui Riitta. Riitta oli tullut tuomaan kartanoon leivonnaisia, sillä hänen äitinsä on kylän kehutuin leipoja. Yhdessä he jatkoivat matkaa kartanolle päin. Ani alkoi kysellä tytöltä kuulumisia. He saapuivat kartanon pihalle. Siinä Riitta muutamalla juoksuaskeleella oli keittiössä.

Anin mieleen oli syöpynyt Riitan kirkkaan siniset silmät. Ani asteli hitain askelin talon pääportille ja sieltä sisälle. Sisällä hän kysyi ohimennen vaariltaan vaaleatukkaisesta, sinisilmäisestä tytöstä. Kalle kertoi tytön olevan kylän parhaimman leipojan tytär, Kasken Riitta. Vaarin kertoman mukaan äiti on ilkeä tyttärelleen, mutta liehittelee muita miehiä. Ani pisti mieleensä kaiken minkä isoisä oli kertonut.

Yöllä unessa Ani näki tuon saman tytön. Ani näki joka päivä Riitan vievän pullia, kakkuja ja muita leinvonaisia keittiöön. Ennen pitkää Ani huomasi rakastavansa Riittaa. Hänen on saatava tavata Riitta.

Oli alkanut kesäkuu ja ilmat olivat paahtavan kuumia. Niinpä anikin päätti mennä uimaan. Rannalla laiturilla virutteli pyykkiä hyräillen nuori sirosäärinen vaaleatukkainen tyttö. Anin jalat kevenivät ja alkoi vihellyttää. Hän oli arvannut oikein, tyttö oli Riitta. Ani ja Riitta katsoivat pitkään toisiaan silmiin, kumpikaan ei saanut sanaakaan suustaan. Vihdoin Ani sai pyydetyksi Riittaa illalla järvelle soutelemaan. Riitta suostui.

Kun Riitta oli lähtenyt pyykkeineen, Ani alkoi rallattaa ääneen. Vielä sisällle mennessään hän oli hyvällä tuulella. Kalle-vaari katsoi hämmästyneenä pojanpoikaansa, Aninhan pitäisi mennä kihloihin Katinsa kanssa ja olla surullinen, sillä Kati oli kaukana etelässä. Kati on tummatukkainen mannekiini. Kati on ylpeä Anista, sillä Onhan Ani rikas, josta valmistui ekonomi ja hän aikoo perustaa oman firman. Ani oli ensin ollut kiihkeästi rakastunut Katiin, mutta huomannut vähitellen Katin flirttailleen muiden miesten kanssa Anin ollessa poissa opntomatkoillaan. Ani olikin aikonut jättää Katin . Nyt hänelle olisi syykin.

Illalla Ani ja Riitta sousivat johonkin saareen, jossa he viettivät ihanan illan. Aamupuolella he sitten lähtevät onnellisena kotiinpäin. Rannalla heitä odotti yllätys. Riittan äiti on tullut tytärtään vastaan. Anin hyvästeltyä ja lähdettyä pois Manta hyökkäsi tyttärensä kimppuun ja alkoi löydä.

Aamulla ei Sawolinin kartanolle saapunutkaan tavalliseen tapaan leivonnaiskori. Keittäjä ja muu henkilökunta ihmettelivät suuresti. Heidän mieleensä tulikin, että Manta on sairastunut eikä jaksa leipoa. Niin he hiljalleen rauhoittuivat. Anikin kuuli tästä ja juoksi suoraa päätä Kasken mökile, jonka ikkunasta katseli Riitta surullisena. Hänen äitinsä on lukinnut aamulla oven mennessään torille. Anin nähdessään Riitta avasi ikkunan ja Ani livahti sisälle. He syleilivät toisiaan. Ani kuivasi Riitta poskilta pois kyyneleet.

Muutaman viikon päästä Manta sairastui ja hänen oli pakko pyytää Riittaa hakemaan lääkäriä. Riitta juoksi kartanolle ja pyysi Sanni-keittäjää soittamaan lääkärille. Kotiin mennessään hän oli surullinen, koska ei ollut nähnytAnia laisinkaan. Riitta purskahti itkuun. Hän ei huomannut, että Kalle-vaari seisoi vieressä. Kalle tarttui kevyesti Riittaa olkapäistä ja kertoi Anin lähteneen Ranskaan matkoille. Riitta ajatteli silloin, että Ani oli vain leikkinyt hänen kanssaan. Riitta ei nähnyt Ania enää sinä kesänä.

Syksy oli tulossa eikä Ania näkynyt. Ulkona oli sateinen ilma. Manta oli ollut loppukesästä jo terveempi, mutta oli jälleen vuoteenomana. Riitta oli masentunut. Manta komensi Riittan menemään kartanolle Sannin luo. Sieltä lääkäri ja Sanni tulivat yhdessä Riittan kanssa. Manta oli heikossa kunnossa. Tuuli ulvoi ja sade löi ikkunaan, jolloin Manta veti viimeisiä hengenvetojaan. Riitta alkoi itkemään. Hänellä ei ollut enää ketään. Riitta muisteli kesää.

Viikon päästä Manta Kaski haudattiin. Kyläläiset tulivat suurella joukolla saattamaan leipojaansa. Riitta tuli Sannin mukana kartanoon palvelijaksi. Parin kuukauden kuluttua Ani tuli käymään tilalla. Riittaa pyydettiin viemään vieraille kahvia. Anin ja Riittan katseet kohtasivat. . Riitta laski tarjottimen pöydälle ja Ani syöksyi syleilemään Riittaa. Riitta puhkesi onnesta kyyneliin.

Muutaman päivän kuluttua Ani osti sormuket ja hiljaisuudessa kihloihin. Kun anin isä sai kuulla asiasta, hän oli raivoissaan ja matkusti maalle poikansa luo, ojantaakseen tätä. Isä oli vihainen siitäkin Anille, kun hän ei ollut mennyt kihloihin Katin kanssa, joka sentään on rikasta sukua ja maineikas tyttö. Ani kertoi isälleen, että rakasti vain Riittaa. Isä ei välittänyt asiasta vaan komensi poikaa purkamaan kihlauksen. Ani ei kuitenkaan totellut.

Isiisä sattui kerran kuulemaan heidän riitelynsä ja oli Anin puolella, sillä hän piti pojasta hyvin paljon. Kalle-vaari lupasi talonsa ja tilans Anille perinnöksi. Ani sai kuin saikin tahtonsa läpi. Runsaan vuoden kuluttua oli kylässä hienot häät. Riitta ja Ani olivat onnellisia.

Pian häiden jälkeen tuli kati kyläilemään Sawolinin tilalla. Hän kertoi Odottavansa anille lasta. Riitta kuunteli vain eikä keskeyttänyt Katia kertaakaan. Kun Kati oli mennyt Riitta purskahti itkuun. Ani kyseli Riittan itkun syytä, mutta riitta vaikeni. Hän ei hslunnut sekaantua muiden asioihin. Riitta pakkasi tavaransa ja lähti pois jonnekin.

Aamulla kun Ani heräsi hän huomasi pöydällä kirjeen. Ihmetteli ensin mistä moinen oli tullut. Aukaisi haukotellen kirjeen ja kauhistui kun alkoi lukemaan sitä. Hän oli menettänyt Riittansa. Sormukset olivat kuoren sisällä. Ani ei ymmärtänyt mitään. Niinpä hän päätti matkustaa Katin luo kysyäkseen mitä tämä kaikki tarkoitti. Saavuttuaan kaupunkiin Ani näki Katin jo häntä vastassa. He menivät Katin asunnolle ja Ani alkoi vaatia selitystä. Kati sai kuitenkin vietellyksi Anin.

Ani matkusti takaisin tilalle ja hoiteli tilan työt. Hän oli lähes joka päivä vihainen jollekin. Työntekijät ymmärsivät kuitenkin Ania eivätkä suuttuneety tai loukkaantuneet. Kalle-vaari oli huolissaan Anista. He puhuivat asiasta.Ani ei kestänyt enää vaan viilsi ranteestaan valtimon.

Hän oli maannut sairaalassa jo muutaman päivän, kun alkoi tajuamaan jotakin maailman menosta. Runsaan viikon päästä oli Ani jälleen kotona. Riitta ei oltu löydetty vaikka Kalle-vaari sekä muita kyläläisiä olivat etsineet lähikaupungeista ja paikkakunnilta.

Alkoi kyntötyöt. Niinpä Anikin meni pellolle. Kypsyi ensimmäinen vilja. Heinätöiden aikaan Ani oli jo reipastunut ja jaksoi jopa nauraakin..

Syksyn tullwn eräänä iltana ulkoa kuului askeleita, ovelle koputettiin ja sisälle astui tyttö pienen pojan kera. Tyttö, joka oli hyvin uupuneen ja väsyneen näköinen. Hänet vietiin vierashuoneeseen. Aamulla Ani tunsi pojassa jotakin tuttua. Riitta nukkui vierashuoneen sängyssä. Tuo oli hänen, heidän poikansa. Riitta oli palannut.

Heillä oli Riittan kanssa paljon puhuttavaa. Lapsen nimeksi tuli Arto Kristian Sawolin. He olivat yhtenäinen ja onnellinen perhe. Kävi myöskin ilmi, että Riitta oli saanut tietää ettei Katilla ollut lasta. Niinpä Riitta päätti tulla Aninsa luo, kun oli kuullut ettei Anilla ollut ketään toista. Nyt he olivat yhdessä ja onnellisia.

Vuoden kuluttua heille syntyi kaksoset Pekka ja Marja, joilla oli isä, äiti ja isoveli. Kalle-vaarikin voi tyytyväisin mielin nukkua iäisyyteen, kun tiesi kaiken jäävän hyvin.

Maisa 12.3.1973

Runoja satuja vitsejä ja laulun sanoja: AarreRunot.com

Kirjoittajan Maisa kaikki runot sadut vitsit laulun sanat tarinat sananlaskut värssyt ja sanoitukset

Anna tähtiä kirjoitukselle: Kartanon perijä

Keskiarvo: 4.2 (24 arvioijaa)


Kirjoituksen herättämiä ajatuksia, kommentteja, kehuja, rakentavaa palautetta ...

0 kommenttia (kommentoi)

Lähetä oma kommenttisi:

Nimi / Nimimerkki:

Sähköpostiosoite:

URL:

Tarkistuskoodi:

Heinäkuun ja syyskuun välissä oleva kuukausi:

Kommentti:




HUOMAA!

Kirjoittajat haluavat kuulla kirjoituksiensa herättämiä ajatuksia, kommentteja, kehuja ja rakentavaa palautetta. Olethan ystävällinen ja lähetät asiallisen kommenttisi heti, oli se sitten muutama sana tai pidempi analyysi. Asiaankuulumattomat tai loukkaavat kommentit poistetaan.

Huom. Enter-painikkeella tehdyt kappalejaot helpottavat ja selkiyttävät pitkien kommenttien lukemista.

Sähköpostisoite- ja URL-kentän voit halutessasi jättää tyhjiksi (URL-kenttään mahdollisesti lisäämäsi sivuston osoite linkittyy automaattisesti, kun lisäät osoitteen kokonaisuudessaan, http:// mukaan lukien. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkymään muille käyttäjille).