 |
| Sanoitukset |
Sivu :
[1] 2 3 4 5 6 |
|
 |
|
Kaikki loppuu aikanaan. Niin sanotaan.
Mut ees hetken pidempään ois voinut kestää tää.
Kai sä tiedät sen, pahaa mä tarkoittanut en.
Sun kanssas hetken vain olin onnellinen. (lue koko runo / kirjoitus)
Lukukertoja : 2983
|
|
|
|
Onnestain oon lääpällään,
vaikken tunne ikävää.
Metsän takaa löydän sut,
ethän ole kadonnut. (lue koko runo / kirjoitus)
Lukukertoja : 290
|
|
| Aika |
Kirjoittaja:
_millamoi_ |
|
elä elämääs, toteuta unelmaas, riko rajojas, poikkeus vahvistaa säännön, eikse mee niin? (lue koko runo / kirjoitus)
Lukukertoja : 389
|
|
|
Kerrn aivan arvaamatta, vastaan tuli tumma tukka. Silmät säihkyi kummaa tulta,
silloin lähti järki multa. (lue koko runo / kirjoitus)
Lukukertoja : 220
|
|
|
Satavuotta sitten päättyi tervakausi. Ja siirryttiin sellukauteen. Tänään Suomen paperitehtaat keskittyvät paperin valmistukseen Kiinassa ja selluntuotantoon Etelä-Amerikassa. (lue koko runo / kirjoitus)
Lukukertoja : 699
|
|
|
Niin se vaan on että lopputili ja lomarahat kouraani lyötiin ja työvoimatoimistoon tieni nyt mua johdattaa. (lue koko runo / kirjoitus)
Lukukertoja : 713
|
|
|
Aukeaa edessämme elon meri,
aava syvänteiden suuri salaisuus.
Ja meitä kutsuu kuin siivillä linnun
ajatusten suuri avaruus. (lue koko runo / kirjoitus)
Lukukertoja : 1016
|
|
|
Sinitaivaan alla.
Kuka tietää.
Minne matka johtaa.
Tuuleen nukkuu,
vaiko onnen luokse
köyhän tuonee.
Luojaan joku uskoo.
Toinen kaiken kieltää. (lue koko runo / kirjoitus)
Lukukertoja : 1077
|
|
|
 |
 |
 |
 |
