Jotain tämän kaltaista, näinä aikoina.
Tämän päivän, tämän hetken. Nyt vangitsin,
tätä kauan jo pakoilin.
Pelkään katsoa ulos, vaikka aurinko ilta myöhään säteensä upeana meille loistaa
Näen kevään,
tunnen,
haistan sen .. Leskenlehdet, mansikoiden versoon kertoo sen.
Silti pelkään, voi miten kanssani kuihdut, huomaan sen
ja silti jälleen yhdessä, tapaamme huomisen.
Pienen tovin aina aikajanasta
vain istummme, tuumimme
ja kumpikin irtauneesti kohtaa todellisuuden,
meidän kahden silmin ei voi siis sitä koskaan toiset ymmärtää, tuskin kannattaa yrittääkään.
Yritän vain sanoa että rakastan jokaikistä
raskasta ja huoletonta momenttia ja kuinka olen onnellinen, tavatessa sinut sillä toit aikaani merkityksen ja joka ikinen sekuntti on tärkeä nyt vihdoin tiedän sen, olen sen oppinut. Nyt kun olen rakastunut.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.com
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)