Pilviverhon merituuli nostaa,
peittyy aamuruskon kulta
Syksyn ruskeana huojuu
lehtimetsän helma
Ajan patinaa hohtaa tupa
hiljaisuuteen vaipuneena
Lankut lattialla narahtaa,
luo vanhan kumarrun
Vanhaikäinen kuulee, ei puhu,
katse vastaa lohdutukseen
Heikko on hän nousemaan,
mutta valmis lähtemään
Vaipuu käsi, hiipuu hiljaa huoku
Kyynel kastaa äärtä ajan
Ikuisuutta katsoo luotu
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.com
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)