|
AarreRunot.com - Lämpimästi tervetuloa!
Oletko mahdollisesti piilottanut kirjalliset aarteesi pöytälaatikkoosi? Haluaisit silti tietää mitä mieltä muut ovat kirjoituksistasi? Nyt voit helposti lähettää omat aarteesi muidenkin luettavaksi (nimimerkillä tai omalla nimelläsi) ja samalla mahdollisesti saat rakentavaa palautetta ja kehuja tuotoksistasi. AarreRunot.com on kasvava kokoelma pöytälaatikkokirjailijoiden runoja, satuja, vitsejä, laulun sanoja, tarinoita, sananlaskuja, värssyjä ja sanoituksia. Sana on vapaa ...
|
|
| Joku kutsuu varjoihin maan
minua piiloutumaan.
Varjoista vaan
on vaikeampi löytää takaisin valoon, päivään nousevaan. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Ole minulle sade joka janoisen metsäni kastelee!
Lohduton lintu piilostaan hirveitä salaisuuksia kuiskailee. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Ajatukset ympärille käärittynä lähdet taas palataksesi. Ote voimakas kevenee, helpommaksi käy hengityksesi. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Tule kanssani maalaamaan, katsomaan.
Tule sinut talutan kankaan luo, ja mulle aihe uus, on siinä elämää,hiljaisuus. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Olen väsynyt
kuulemaan valitusta
väsynyt
ruikuttamiseen
väsynyt
iankaikkisen kitinän
kuulemiseen
narisemiseen
mitenkäänpäin ei
ole hyvin
mikään ei ole
oikein (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Rakastuin avaruuteen
Liian suureen
se satutti
kolautti pahasti
putosin
jaloilleni
takaisin
en enää
lennä pilviin (lue koko runo / kirjoitus) |
|
 |
 |
 |
 |
 |
|
 |
|
| Voi hyvin, sillä olin sinulle liian vähän tai liikaa. Sinun täytyy ymmärtää,
jos haluat lämpöä,
on tuli saatava ensin syttymään. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
 |
 |
 |
 |
 |
|
 |
|
| Perinnöksi en halua surua jättää,
siksi älkää minua itkekö.
Kukkia en halua kummulleni,
tuokaa yksi kukka muistolleni. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
 |
 |
 |
 |
 |
|
 |
|
| Herra on ihmeellinen.
Hän tekee suuresta pientä, viimeisestä ensimmäisen.
Suuri Jumalamme syntyi pieneksi lapseksi kun Jeesus ihmiseksi muutettiin. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Älkää peljätkö kaikui kedolla kerran,
ilmoitti enkelit sanoman suuren,
sai maailma nähdä Herran,
se kestävi nyt ja ikuisuuden. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Sydämen Joulurauha
alkaa rakkaudesta
välittämisestä
ei valoista
rihkamasta
se alkaa aidosta
tunteesta
se alkaa
sydämestä
sinusta (lue koko runo / kirjoitus) |
|
 |
 |
 |
 |
 |
|
 |
|
| Kynttilät käsissä polvistuttiin
paikkaan johon rakkaus kerran haudattiin.
Ei hän ole kuollut, hänen aikansa vain vaihtui aikaan uuteen. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Tänne kantautuu savu poltettujen kylien.
Mies seisoo pakkasessa yksinään,
miettii pääsisikö edes joskus yöksi paikkaan lämpimään.
Äiti itkee kuollutta lastaan,
lahjaa jota ei saanutkaan ottaa vastaan. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Elämä on kuin helminauha..
Jokainen kokemus, tuttava, ystävä, jokainen hetki ja läheinen ihminen on kuin helmi, jonka voi pujottaa elämänsä lankaan. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Haluan elää niin että voin katsoa itseäni silmiin kun aamuisin ajan partani, mutta on aamuja jolloin en aja partaani. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Soi kaikkialla taivaan alla
taas kiitoslaulu jouluinen.
Ja Luojan suuren tähtitaivaan
nään yllä maiden valkeiden. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Ensimmäistä kertaa kun mä silmäni avasin,
niin suhun rakastuin
sinun silmäsi, hymysi, vartalosi
saavat kehoni värähtelemään (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| syystuuli riepotti
ruskaluontoa
mielin määrin
tuhannet pihlajat
ihailivat itseään
kirkkaasta rantavedestä
senkin narsistit
sanoi kuusi
vihreänä (lue koko runo / kirjoitus) |
|
 |
 |
 |
 |
 |
|
 |
|
| Jäniksen jäljet puhtaalla lumella
puu taipunut toisen syliin.
Jäiset oksat kietoutuneet tiukasti
lumivaippa peittänyt hellän halauksen. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Nyt katselemme kuvastimesta Herraa kuin arvoitusta,
mutta kerran tulemme tuntemaan Hänet täydellisesti,
pyyhitty on kaikki se mikä ennen tuon esti. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
| Kados |
Kirjoittaja:
Annukka H. |
|
| Ei ole toista vertaistasi Herra, olet yksin kallio kestävä, pyhä, ikuinen,
mutta syntinen kansa käänsi selkänsä sinut hyläten. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Tyhmä mies talon kalliolle rakensi,
meri aaltoineen talon maahan rusensi.
Kuinka hienoja taloja rakennammekaan, pesemme autoa uutta. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Olet nähnyt kirkon Notredamen,
valokuvannut riemukaaren,
maistellut etanoita ravintoloissa Munchenin,
asunut lähellä Emmausta tiloissa kibbutsin,
Wienissä vieraana olit,
lastenvahtina Haydomissa, risumajoissakin ja paikallisessa sairaalassa kaikenlai (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Sämpylöitä leivoin ja kaulaliinaa neuloin, kolahduksen kuulin ja ovelta postia hain.
Kutsukirjeen kuninkaalta sain. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
| Olet kaunis kuin aamurusko,
sädehtivä kuin päivänpaiste,
mielessäni kasvosi loistavat kuin kuu,
sydän uudelle avautuu. (lue koko runo / kirjoitus) |
|
|
|