Kun minä laittelin sanoja
tuntevia ja kumman herkkiä
näkyviin uimaan näin ja noin,
mietin miten se runo soi
Kaveri lootan avasi ja luki
ja sanoi ettei suinkaan
runoutta tällainen ole
- jo sana runo itsessään
koskee sielun kieliä syvään!
Kun minä touhusin vain,
kritiikkiä kuin lunta sain
Runojen lukijakin toivoo
ollappa nappi nollaa painaa!
Sanoja mietin ja piirsin
tuntevia ja kumman herkkiä,
paikkaa siirsin, säröjä loin
ja jokin minussa ulvoo:
säkeitä soivia, runoja oivia!
Tähänpä on hyvä ja paras
loorata loppua lukija rakas!
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.com
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)